Jippii! Harrastukset tai siis se yksi ja ainoa on alkanut tältä syksyltä. Likka siis harrastaa taitoluistelua ja sen parissa vierähtää n. 12 tuntia viikossajäähallin seutuvilla. Nykyään on tosin helpottanut se, että typyä ei tartte jäädä oikeastaan odottelemaan sinne hallille, vaan riittää vaan vienti ja haku.

Poitsu on melkoinen kalastusasiantuntija. Selittelee kovasti kaikkia kalajuttuja koko ajan ja kai siellä pienessä päässä myös joku insinöörin alkukin asuu, kun viikonloppuna tarttis kuulemma rakentaa jonkinsortin etsintäkone, jolla voi sitten etsiä kaikkia kadonneita tavaroita. Kelpais mullekin, kun oon koittanut kovasti selvitelläkadonneitten kurarukkasten ja talvirukkasten kohtaloa. Kaikkia on vaan yks, eli parit puuttuu...

(.) eli omaa napaa....

Oon täällä kärvistellyt flunssan kourissa kolme päivää kotona ja huomenna olis tarkoitus mennä taas töihin tuonne kuninkaalliseen keskussairaalaan... työmotivaatio vaan katoaa saa vauhtia, kuin vatsa kasvaa. Puoliväli on muuten tänään saavutettu, mutta joulukuun alkuun eli ä-lomaan on toki vielä piiiiitkästi matkaa. 

Joo, olin sitten kotona tän päivää. Aamupala koitti kovasti pyrkiä ylos yläkautta, joten katsoin viisaammaksi pysytellä kotona. Perrus nukkumissetti sitten klo 7.45 - 11, ja paha olo oli lieventynyt. Jäi vaan vaivaamaan, kun pomo töissä ( siis apulaispomo) sanoi, että pitäis menä töihin heti kun "aamupahoinvointi" on helpottanut, eli siis olis aamun jälkeen pitänyt mennä töihin, vaikka olo on koko päivän oksettaa ja on heikko olo. Ei oikein työnteosta tahdo tulla mitään, kun miettii vaan oksennuksen estämistä. Oikeesti oon harkinnu sairasloman hakemista ens viikoksi, jos tää olo ei tästä ala parantua. Oon kotiin tultua aina niin kuollut, että en sitten jaksa tehdä mitään.

Nyt vois mennä keitteleen taas uusia perunoita. Niiten kanssa on kananugetteja...

Aleksi oli piirtänyt hoidossa kuvan meidän perheestä. Siinä oli hienosti piirretty iskä, Emmi ja Aleksi, mutta aluksi äiti oli jäänyt puuttumaan. Hoitotädin ihmetellessä asiaa, Aleksi oli reippaana poikana ajatellut: "piirrän äiskän tähän alas tälleen makoilemaan, kon meidän äiti tykkää makoilla... mitenkäs sen tyynyt oikein vois piirtää..."

Ai miten niin äiti on välillä vähän väsynyt.

Täytyy oikein koittaa, jos osaisin anoppilan koneella skannata se piirustuksen tänne, oli se niin totuudenmukainen.

Hih! Kirjoittelenkin tänne, kun ei täällä kauheen moni varmaan lukemassa käy, kun en oo ollu järin aktiivisella tuulella viimeisen vuoden aikana.

Jos siis kaikki menee Ok, niin meillehän tulee pikkukolmonen eli "uusikansalainen" Tammikuun puolivälin tienoilla tai ainakin loppukuusta. Nyt viikkoja on kasassa 8+1 ja pahoinvointi on ihan jokapäiväistä. Lapsillekin täytyyy hampaidenpesulle mennessä sanoa, että älkää ihmetelkö jos kuuluu kakomista... äitillä on vaan vähän puklu olo. Lapset tietää asiasta jo, kun oli pakko kertoa. Aloin olla tosi väsynyt ja pahoinvoiva ja lapset sitten tietenkin ajattelivat, että se johtuu heistä, en kuulemma tykännyt heistä ollenkaan, kun iana vaan halusin lepäillä  sohvalla riekkumisen sijaan. selitin että äitillä on vatsassa pienen pieni vauvan alku ja se vie kasvaessaan äitin voimia, niin johan muuttui ääni kellossa. Nyt he ainakin pikkuisen paremmin ymmärtävät, miksi äiskää väsyttää.

Töihin pitäisi taas raahautua yöksi, saa nähdä onko hommia.Nyt on  enää kaksi viikkoa töitä (eli selviytymistä vaan)ja sitten aukeaa autuus. Aamuisin saa nukkua niin pitkään kuin haluaa ym. Juhannusaattona olen vielä töissä klo 14 asti, mutta sitten lomalomalomalomalomaaaaaaa. Neljä viikkoa, joista kaksi ensin lasten kanssa kolmistaan ja toiset kaksi koko perheenvoimin. Ihan riittävä... lapset saavat lomailla peräti 1,5kk kun palailevat hoitoon heinäkuun lopussa vasta. Sitten Emmi onkin jo eskarilainen ja lapset "joutuvat" ekaa kertaa eri osastoille.

JOtenkin mä vaan oon vielä käsi tän koneen kanssa. Kirjoittelin pitkän pätkän ja vahingossa poistin sen sit kokonaan.

Rauhallista on. lapset on Isännän kanssa maalaamassa terassia, ja mä jäin lorvimaan tänne sisälle. Onhan mulla hyvä syy, kun koitan tätä läppärin akkua saada tyhjäksi  ;P Nukuin pitkään  ja hartaasti, nousin vasta kymmenen jälkeen ylös.

Mulla on ollutkin koko tää viikko oikeestaan vapaata, kun lopetin valvomisen maanantaiaamuna ja nyt meen perjantaina yöksi taas töihin. Kyllä se on ihanaa, kun "saa olla töissä" sen kymmenen tuntia putkeen ja siihen ei enää sotketa mitään kotivarallaoloa ym. Kyllä kuitenkin kymmenen tuntia on lyhyempi aika kun 20 tuntia, mitkä ei varallaolon aikaan ollut mikään harvinanen vuoro. Yövuorot on kuitenkin aika jänniä, kun välttämättä ei oo hommia ollenkaan ja yritetään siellä aikaa sit kuluttaa.Viikonloppuisin ei ole edes Toimenpiteitä joita varten vois kerätä tarvikkeita. Arkiöinä, jos ei ole tekemistä, voidaan valmistella seuraavan päivän salit valmiiksi, mutta tosiaan viikonloppuisin ei oo kun yks sali, jos sitäkään.

Muuten menee ihan kivasti. Emmi on harrastanut nyt vuoden verran taitoluistelua ja palkittiin omasta ryhmästään "mukavan kehityksen" ansiosta. Kylläpä typy oli ylpeä. Tosi kiva, että huomioivat ahkeria harjoittelijoita tuolla tavalla. ielä kivempi tietty olisi, jos palkinnot olis vaikka tyyliin kuukauden ilmainen harjoittelu tai jtn.